sunnuntai, 4. huhtikuuta 2010

Makuaistista ei voi kiistellä

Tästä olen puhunut monta kertaa, viimeksi toissapäivänä. Nyt aion kuitenkin avautua oikein kunnolla, koska asia tunkee uniinikin. Kyseessä on paha ruoka eli minun mielestäni pahanmakuinen ruoka, jos nyt ihan tarkkaan väännetään. Syytä onkin vääntää: niin monta kertaa minulle muistutetaan ylimielisin, muka-paremmin-tietäväisin äänenpainoin että kaikki paitsi pilaantunut ruoka on syötävää. Makuasioista ei voi kiistellä, mutta makuaistista näköjään voi. Haistakaa paska !

Tämä ei olisi mikään ongelma ellei minulle varta vasten tuputettaisi kaikkea paskaa syötäväksi; kaalilaatikkoa, silakkapihvejä, leipää, laatikoita, keittoja, joka viikko kotona uunilohta koska äiti luulee minun pitävän siitä yhä, kasvislimakastiketta koulussa... lista on loputon ja päivittyy jatkuvasti. Eli asia tiivistettynä: minun ongelmani on paha ruoka jota tuputetaan minulle, muiden ongelma on murot joilla haluaisin elää. Ihan sama ravintoarvoista, lihomisesta, laihtumisesta, vitamiineista, kivennäisaineista, en välitä kunhan minun ei enää koskaan tarvitse laittaa suuhuni esim. kaalia, jota minut pakotetaan syömään jopa unissani !

Päivällinen on taistelua syömisen ja ei-syömisen välillä, ratkaisua ei löydy ja tekee mieli ihan vaan protestiksi lopettaa syöminen kokonaan kun on niin vitun pahaa ruokaa. Valitettavasti siitä tulee nälkä enkä oikein tykkää siitä... Nyyhqy.

3 mussutettua muroa:

  1. etkö voisi toivoa äidiltäsi jotain tiettyä ruokaa kun menet kotiin? on varmasti jotain, mitä syöt mieluummin kuin vaikkapa sitä uunilohta, kun et saa muroja syödä. silloin ei tulisi turhaa vääntämistä pahasta ruuasta ja äitisikin olisi varmasti tyytyväinen. ja sinä myös.

    VastaaPoista
  2. Mitä vikaa leivässä on? Huh O_______o Mut joo, niin kuin todettu, makunsa kullakin. Murot on kyl nameja, en käy kiistämään.

    VastaaPoista
  3. Laita itse ruoka koko perheelle niin saat mieluista ruokaa niin ei tarvii marista.
    helpottaa kotiväkeäkin kun sinä valmistat ruuan.

    VastaaPoista